Olen Katriina Kyllönen. Toimin Ilmatieteen laitoksella ilmanlaadun erikoistutkijana sekä laatupäällikkönä. Työssäni koordinoin kansallisen ilmanlaadun vertailulaboratorion toimintaa, vastaan akkreditoitujen kemian ja kalibrointilaboratorioiden laatujärjestelmistä sekä ilmanlaadun (ei-akkreditoidun) kenttämittausten laatujärjestelmästä, ja teen ilmanlaadun tutkimusta erityisesti ilmakehän raskasmetalleista. Toimin myös useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä hankkeissa, esimerkiksi tällä hetkellä olen mukana kehittämässä ilmanlaadun mittaustoimintaa Etelä-Afrikassa, Chilessä ja Vietnamissa. Teen myös jonkin verran käytännön mittaustyötä, ja palasinkin juuri Pallaksen huippututkimusasemaltamme, jossa tein elohopeamittaustemme kalibrointia ja huoltotoimia sekä suunnittelimme yhdessä ruotsalaisten kollegoiden kanssa tulevaa yhteistyötä pohjoisilla alueilla.

Olen valmistunut FM:ksi analyyttisen kemia​​​n laitokselta Helsingissä v. 2005, ja sain viimein väitöskirjani valmiiksi ilmakehätieteissä 2020 (HY). Olen toiminut FINAS:n teknisenä arvioijana vuodesta 2009, ja SWEDAC:lla aloitin 2019. Hakeuduin teknisen arvioijan kurssille silloisen laatupäällikkömme Vuokko Karlssonin kannustamana, joka oli toiminut pitkään FINAS:n teknisenä arvioijana. Minua kiinnosti tuolloin myös tutustua muiden laboratorioiden toimintaan, kehittää omaa osaamistani sekä monipuolistaa omaa CV:täni. 

Työssä oppii jatkuvasti uutta, ja siinä pääsee tutustumaan moniin ammattilaisiin ja tekemään töitä ihmisten parissa. Se kehittää omaa osaamista erinomaisesti, kun välillä pitää tutustua myös itselle uudempiin aiheisiin. Pidän myös siitä, että näillä töillä on nopea sykli, eli tiivistahtisesti esivalmistelut, itse arviointi ja raportointi poikkeama-arviointeineen, mikä eroaa oman työni pitkäkestoisista hankkeista ja on siten ihan mukavaa vaihtelua. On ollut mahtavaa päästä näkemään niin monia laboratorioita, mikä ei olisi omassa työssäni mahdollista. Olen myös kokenut, että työskentely niin Finasin pääarvioijien ja suunnittelijoiden kuin kohteen kanssa on mukavaa ja antoisaa.

​

Ilman muuta. Teen täysipäiväistä työtä IL:ssä, ja arviointeja teen lomapäivinä. Valmistautuminen ja raportointi toteutuu minulla useimmiten viikonloppuisin ja osin arki-iltaisin. Kun lapseni olivat päiväkoti-ikäisiä, tein vähemmän arviointeja ja nyt heidän kasvettua ehdin tehdä vähän useampia arviointeja vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2021 tein 13 arviointipäivää ja pari arviointia dokumenttien perusteella. Tässähän on se kiva juttu, että näitä arviointeja voi sopia sen mukaan, kun omaa aikaa ja intoa riittää.

Olen itse perehtynyt epäorgaaniseen kemiaan, ja aluksi tein arviointeja lähinnä menetelmistä, joiden parissa olin päivätyössäni toiminut. Arvioijana toimiessani olen perehtynyt muihin eo. tekniikoihin, ja niitä on tullut vuosien varrella arvioitua, joskin niiden kohdalla pitää tehdä hieman enemmän töitä kuin täysin tuttujen menetelmien osalta. On ollut myös todella mielenkiintoista tutustua itselle uusiin aiheisiin, kuten pilaantuneiden maiden lainsäädäntöön ja käytettyihin määritysmenetelmiin.

Mielestäni se on lähes aina helppoa, sillä puutteet ovat perusteltavia esim. laatustandardin ISO 17025 tai laboratorion oman ohjeistuksen vaatimusten perusteella. Keskusteluissani arvioinnin aikana pyrin siihen, että olemme selvästi samaa mieltä poikkeamasta kohteen kanssa ja että poikkeaman aihe on laboratoriolle täysin selvä. Täten loppukokouksessa ei tule kellekään yllätyksiä. Koen tärkeänä, että havainnot on niin perusteltavia, että laboratorio ymmärtää ne hyvin itse ja kokee itsekin, että ne pitää myös korjata. 

Tämä on mielestäni aika nopea vaihe. Yritän tehdä raportoinnin mahdollisimman nopeasti arviointipäivän jälkeen, usein jo pitkälti arviointipäivän iltana, kun asiat on tuoreessa muistissa ja muistiinpanoihin ei tarvitse juuri nojautua. Se on itselleni tehokkain tapa, joskin seuraavana päivänä sitten kaipaakin jo enemmän lepoa työpäivän jälkeen edellisen päivän pitkän rutistuksen jälkeen.

Valmistaudun useimmiten viikonloppuisin, ja tämä on mielestäni se työläin vaihe, joskin myös se kiinnostava osuus kun pääsee perehtymään labran toimintaan. Esim. kahden päivän arviointia varten minulla menee aika lailla viikonloppu siinä. Etukäteen olen myös käynyt materiaalin suurpiirteisesti läpi, jotta varmistan, että minulla on kaikki tarvittava aineisto etukäteen saatavilla. Raportointia aloitan jo valmistautuessa, ja itse raporttiin menee sitten parisen tuntia arviointipäivän jälkeen. Poikkeamien arviointeihin menee sitten taas hyvin vaihteleva määrä aikaa – joskus se on nopeaa, mutta toisinaan vie paljon aikaa ja riippuu paljolti poikkeaman laajuudesta. 

Kyllä laatujärjestelmätuntemus on minusta tarpeen, joskin voihan siihen myös itse perehtyä. ISO 17025 on arvioinnin lähtökohta, joten sen sisältö on tärkeää tuntea. Mutta arvioijan ei tarvitse vastata laatujärjestelmästä omassa labrassaan. Itse toimin teknisenä vastuuhenkilönä, kun aloitin arvioijana, ja se oli minusta jo ihan hyvä kokemus laatujärjestelmistä.

FINASin kurssi pitää toki käydä, mutta koen myös yhtä tärkeäksi omassa päivätyössäni kokemani perehtymisen esim. sisäiset auditoinnit ja esim. menetelmävastaavana / teknisenä vastuuhenkilönä / laatuvastaavana toimimisen.

Aloitin SWEDAC:ssa, eli Ruotsin akkreditointipalvelussa, vuonna 2019. Siellä arviointi on hieman erilaista, joskin vaatimukset ovat samat. Oman kokemukseni mukaan Ruotsissa ollaan pidempään paikan päällä laboratoriossa ja raportointi tehdään mielellään jo käynnin aikaan tai välittömästi sen jälkeen. Järjestelmät ovat myös erilaisia. Arvioinnin keskustelukielenä olen pystynyt käyttämään valtaosin englantia, joskin materiaalit ovat olleet kokonaan ruotsiksi. Näissä arvioinneissa olen päässyt siis petraamaan ruotsin taitoja ja Google Translator on ollut valtava apu. Lisäksi oman päivätyöni kv. kehityshankkeissa olen tehnyt pitkälti vastaavaa laboratorioiden tai laatujärjestelmien arviointia esim. Azerbaidzhanissa, Chilessä, Ukrainassa ja Makedoniassa, ja päässyt tutustumaan esim. Azerbaidzhanin akkreditointijärjestelmään.

Arvioinnit ovat luottamuksellisia, ja siten en voi jakaa niissä saamaani tietoa eteenpäin.